Olen Ursula Limnell Kizimbi kennelin kasvattaja Suomesta. Rodun pariin tulin yli 30 vuotta sitten. Minulla oli pitkään hoidossa ystäväni rhodesiankoira mixeri, Benzi. Benzi oli ollut kulkukoira Barbadoksella, josta ystäväni perhe sen otti omakseen ja toivat mukanaan Suomeen. Benzi oli mahtava luonne ja halusin selvittää, mitä rotua siinä on. Hän näytti ihan rhodesiankoiralta, ridge ja kaikki. Siihen aikaan Suomesta ei saanut pentuja, kasvattajia oli muutama ja pentueita harvoin. Olin yhteydessä Ikimba kennelin Marianne Gelliniin ja hän auttoi minua saamaan ensimmäisen oman rhodesiankoirani Englannista Rejan kennelistä Janet Parkerilta. Ensimmäinen rhodesiankoirani oli Rejan Isadora. Marianne toimi ns.kasvattajana ja apuna meille Suomessa.
Meillä on ollut rhodesiankoiria yli 30 vuotta, mutta kasvattamisen aloitin n.kaksikymmentä vuotta sitten. Sanoin 18-vuotiaana, että alan kasvattamaan rhodesiankoiria, kun lopetan aktiivisen ratsastamisen. Siihen meni 20 vuotta. Rhodesiankoiria meillä on ollut koko ajan neljästä kuuteen kerrallaan perheenjäseninä. Koiramme työskentelevät kanssamme hevostalleilla ja pidän yhdessä työn tekemisestä. Tällä hetkellä kotonamme on neljä rhodesiankoiraa. Rotu on siis minulle tuttu pitkältä ajalta ja olen seurannut rotua koko tuon ajan. Olen ollut useamman vuoden Suomen Ridgeback yhdistyksen toiminnassa mukana vara-puheenjohtajan roolissa, olen tälläkin hetkellä. Lisäksi olen yhdistyksen jalostustoimikunnan jäsen. Osallistun mielelläni yhdistystoimintaan ja olen mukana kehittämässä yhdistystä. Jalostusta ajatellen meille tuli C.I.B. FI & EE & LV & RU & RO CH HeVW-16 VW-16 VW-17 PMVW-17 Ikimba Damyanti "Myy" ( s. Corleo's Cat Walker d. Zimbalooba Ikimba Mtilda ) kasvattaja Marianne Gellin Ikimba kennel. Myy osoittautui upeaksi jalostuskoiraksi ja jätti hienoja jälkeläisiä. Suurin osa kasvateistamme myydään lemmikkikoiriksi ja tärkeintä on, että heillä on rakastava perhe.
Minulla ei ole tiettyä ns.tyyppiä, jota kasvatan. Kautta aikojen on ollut eri kokoisia ja näköisiä rhodesiankoiria ja pidän sitä rikkautena. Oli koira pienempi tai isompi, jos mittasuhteet ovat kohdillaan, koira on hyvä koira. Terveys, luonne ja hyvät liikkeet ovat kulmakiviä kasvatustyössäni. Terveysasiat ovat se isoin kivi ja jalusta kasvatustyölleni. Allergiat ovat selkeästi lisääntyneet myös meidän rodussamme. Kannustan kasvattieni omistajia röntgenkuvauttamaan kasvateilta lonkat, kyynärpäät ja selän. Järjestän yhteiskuvaustilaisuuksia heille. Olen aktiiviseti mukana kasvattieni elämässä ja toivon saavani hyvien uutisten lisäksi tietooni myös huonot uutiset esim.sairaudet. Hyvä hermorakenne ja luonne merkitsevät minulle paljon. Olen luonnekuvauttanut suurimman osan omista koiristani ja kannustan kasvattien omistajia viemään koiria luonnekuvaukseen.
Olen oppinut näiden vuosien aikana paljon ja oma ajatusmaailma on muuttunut paljon alkuvuosiin verrattuna. Olen ymmärtänyt, että kaikkeen ei voi vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisi. Jokaiselle kasvattajalle tulee myös epäonnistumisia, vaikka parhaansa tekisi. Niistä pitää yrittää oppia. Omaa työtään ja koiriaan pitää pystyä katsomaan rehellisesti, nähdä hyvät ja huonot asiat. Näin jatkuva oppiminen säilyy ja tietää, mihin pitää omassa kasvatustyössään kiinnittää kulloinkin huomiota. Pyrin kehittymään ja olemaan avoin. Kierrän paljon näyttelyissä ulkomailla ja yritän oppia lisää rodusta ja samalla tutustua muihin kasvattajiin. Kasvattajana olemiseen kuuluu paljon iloa ja surua. Syntymisen ihme, joka jaksaa aina mykistää. Uusi elämä on aina yhtä ihmeellistä! Kolikon toinen puoli on ystävistään luopuminen, sekin on edelleen aina yhtä kipeää ja surullista.
Toivon, että voin vielä vuosia jatkaa kasvatustyötäni ja harrastamista koiriemme kanssa. Olen harrastanut pääasiassa näyttelyitä, mutta myös maastojuoksua ja metsästys verijälkeä. Omissa kasvateissa on monta hienoa harrastuskoiraa hyvin monipuolisesti useissa eri lajeissa. Maastojuoksupuolella on useampi hienon kilpailu-uran tehnyt koira. Henkilökohtaisesti olen ylpein käyttövalio kasvateistani ja kasvattajaryhmiemme upeasta menestyksestä. Olemme voittaneet Suomen Ridgeback yhdistyksen erikoisnäyttelyssä BIS kasvattaja useita kertoja eri maiden kasvattaja tuomareilla. Lisäksi Kizimbi kennel on ollut ainoana suomalaisena rhodesiankoira kennelinä Suomen kennelliiton vuoden kasvattajakilpailussa ( kaikki rodut ) sijoilla.
Lisäksi kasvateissamme on 19 useamman maan valiokoiraa, käyttövaliokoiria ja yhteensä yhdeksän kappaletta voittaja titteleitä voittaneita koiria.
Tärkein tehtävä koirillamme on olla rakastettuja perheenjäseniä, kaikki muu on harrastamista ja yhteistä tekemistä. Rotu on vienyt minut mennessään jo 30 vuotta sitten ja edelleen se on numero yksi. Pidän rhodesiankoirien itsenäisyydestä ja kyvystä työskennellä ilman apua. Siitä, että ne lukevat omistajiaan kuin avointa kirjaa, ovat mahtavia ystäviä ja tarvittaessa uskottavia vahtikoiria. Rhodesiankoiran kanssa työskennellään ystävänä ja kunnioitetaan molemminpuolin toisiamme.